krea_logo_vert_border

VR-hyötypelillä osaamista uhka- ja väkivaltatilanteisiin

Kuluneen kevään aikana pääsimme innovoimaan Krea Digital -kurssilla hyötypeliä. Aluksi yhdelläkään meistä ei ollut harmainta aavistustakaan, mitä tarkoittaa sana hyötypeli. Kurssi alkoi edellisen syksyn hyötypeliaiheisiin videoihin tutustumisella, ja niistä saikin nopeasti ymmärryksen hyötypeleistä. Hyötypelit ovat siis pelejä, jotka ovat suunniteltu johonkin muuhun tarkoitukseen kuin vain pelkkään viihdekäyttöön. Toki suurta plussaa on, että hyötypeli on lisäksi viihdyttävä kokemus, jolloin pelaamalla oppia saa ihan kuin huomaamatta.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden harjoittelu VR-hyötypelin avulla

Tiimimme sai toimeksiannon pelastuslaitokselta. Tehtävänämme oli kehittää ratkaisu uhka- ja väkivaltatilanteiden harjoitteluun. Nykyisin tämän kaltaisten tilanteiden harjoittelu on hyvin vaikeaa ja kallista, joten pelastuslaitos totesi tarvitsevansa uusia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita lähestymistapoja erilaisiin koulutustarpeisiinsa.

Kohderyhmänä tässä projektissa ovat ensihoitajaopiskelijat ja pelastusopistot, jotka tarvitsevat käytännön harjoittelua uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Ratkaisu halutaan viedä myös vapaapalokuntien koulutukseen ja houkuttelemaan sieltä nuoria osaajia alalle. Tulevaisuudessa kohderyhmänä olisivat mahdollisesti myös koko ensilinjan auttajien ketju eli poliisit, ensihoitajat ja pelastustyöntekijät.

Hyötypelikonsepti tehdään yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun, eli TAMK:in Games Academyn peliopiskelijoiden sekä SAMK:n soteopiskelijoiden kanssa.

Go Rescue – Be a hero when needed

Aloitimme pohtimalla, miten olisi kaikista järkevintä oppia ja saada kokemusta simulaation kautta. Päädyimme virtuaalilaseilla pelattavaan pelimaailmaan, joka tuntuisi mahdollisimman aidolta tilanteelta – aivan kuten oikeassakin elämässä.

Tavoitteemme oli saada loppukäyttäjät oppimaan erilaisissa uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimista käytännössä ja kehittämään osaamistaan pelisuoritusten palautteen avulla. Näin opiskelijat ovat valmiimpia tosielämän tilanteisiin. Simulaatiossa käydään tilanteita läpi eri tasoissa, ja tärkeää on suoriutua uhkaavasta tilanteesta oikeaoppisesti vaihe vaiheelta. Simulaatiota pelataan ensimmäisestä persoonasta, jossa ainoastaan omat kädet näkyvät.

pelinäkymä

Pelaaja pystyy kommunikoimaan ja toimimaan aivan kuten reaalimaailmassa, ja jokainen päätös vaikuttaa pelin etenemiseen ja loppuarviointiin. Simulaatio alkaa ambulanssin sisältä, jossa pelaaja saa tiedot tehtävästään. Pelaaja saa tasosta riippuen oikeaa tai väärää tietoa Virve-radiosta. Ambulanssista näkyy pääasiassa kojelauta. Siitä simulaatio siirtyy rappukäytävään, josta pääsee huoneiston ovelle, jossa uhka- ja väkivaltatilanne sijaitsee.

Pelaaja voi liikkua huoneistossa vapaasti, ja ympäristö on kokonaan interaktiivista. Siellä voi olla myös muun muassa neuloja ja teräaseita. Huoneistossa voi olla yksi tai useampi henkilö, lapsia ja lemmikkejä. Jos pelaaja tekee ison virheen, kuten ei reagoi uhkaavasti käyttäytyvään henkilöön, peli loppuu siihen. Pelissä voi myös pelata yhdessä parin kanssa, niin kuin oikeassa työelämän tilanteessa toimittaisiin. Näin oppii toimimaan myös parin kanssa yhteistyössä.

Pelisuunnittelijana Kreassa

Pelisuunnittelun lisäksi pääsimme kurssilla tutustumaan videoiden editointiin Adobe Premiere -ohjelmiston avulla. Aluksi sovellus tuntui todella monimutkaiselta ja haastavalta, mutta pikkuhiljaa ryhmämme jäsenet alkoivat päästä jyvälle perusasioista, kuten valaistuksen ja ääniraitojen muokkaamisesta. Konkreettisena todisteena taitojemme parantumisesta on luomamme pitch-esitys. Kehityksemme varmasti jatkuu kurssin loppumetreille saakka.

Videoiden käsikirjoittaminen oli kaikille meille uutta, mutta ryhmämme sisällä löytyi synnynnäisiä ohjaajia tehtävään. Käsikirjoitus koostui monesta eri vaiheesta, ja ryhmämme ymmärsi nopeasti, kuinka paljon eri komponentteja pitää ottaa huomioon hyvän käsikirjoituksen luomiseksi. Hyvä tarina ei yksinään riitä. Huomioon pitää myös ottaa esimerkiksi efektit, äänimateriaali, miljöö ja tunteet jotka videolla halutaan tuoda esiin.

digimonit-tiimi

Aluksi ryhmällämme ei tosiaan ollut harmainta aavistustakaan, mikä on hyötypeli tai miten sellainen luotaisiin. Kurssin mittaan olemme oppineet, miten paljon aikaa pelkästään konseptinsuunnittelu on vienyt ja kuinka monivaiheinen prosessi oikeasti on kyseessä. Vaikka peli on suunniteltu muuhun kuin viihdekäyttöön, tulisi sen silti olla helppokäyttöinen, viihdyttävä, opettava, palkitseva sekä motivoiva. Hyvän ryhmän sekä opettajien tuen ansiosta koemme, että olemme kuitenkin pystyneet saavuttamaan juuri tämän. Suunnittelun tärkeys jää varmasti meille jokaiselle mieleen loppuelämäksi.

Jaa artikkeli:

Miksi VR-teknologia on Triage-koulutuksen tulevaisuus

Virtuaalitodellisuus eli tekotodellisuus on tietokonesimulaation tuottama aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön. Virtuaalitodellisuuden tulevaisuus on todella valoisa, ja sille on löytynyt jo useita käyttötarkoituksia opetusmaailmassa. Esimerkiksi Yhdysvaltain laivaston laskuvarjohyppääjät harjoittelevat hyppyjä virtuaalitodellisuudessa, ennen kuin he hyppäävät oikeasta koneesta.

VR-teknologian hyödyt opetuksessa

VR-teknologiaa käytetään jo tällä hetkellä laajalti opetuksessa, mutta sitä ei ole vielä hyödynnetty sen täydessä potentiaalissa pelastuslaitoksen toiminnoissa. Etenkään Suomessa, jossa pelastuslaitos ei saa hoidettavakseen kovinkaan usein ison kokoluokan taikka vakavuusasteen onnettomuuksia. Esimerkiksi suuronnettomuuksia olisi hyvä pystyä käymään läpi sekä kouluttamaan tehokkaasti ja mahdollisimman todentuntuisesti. Ja tässä kuvaan astuu VR-teknologia.

VR-maailmaan voi luoda todentuntuisen onnettomuustilanteen, jossa pyrittään toimimaan samalla tavalla kuin oikeassakin onnettomuudessa. Etenkin Triage-koulutus on kätevä toteuttaa VR-simulaatiossa. Triagessa on selkeät toimintatavat, joita on helppo harjoitella simulaatiossa. Suuronnettomuustilanteissa painetta hoitajille tuo myöskin ympäristö, äänimaailma ja kiire. Tällaisia olosuhteita on hankala luoda oikean elämän harjoitteessa, mutta ne on helppo luoda VR-simulaatiossa. Simulaatiossa harjoittelun avulla ensihoitajille saadaan luotua tehokkaasti rutiini, johon he voivat luottaa sitten, kun oikeassa elämässä tulee samanlainen tilanne vastaan.

Virtuaalilasien käyttötilanne

Opetus nyt ja tulevaisuudessa

Pelastuslaitoksella ei tällä hetkellä ole juuri lainkaan VR-simulaatiokoulutuksia käytössä. Etenkin Triage-koulutuksessa VR-teknologiasta olisi mittava hyöty. Tällä hetkellä Triagea koulutetaan niin, että luodaan elävillä ihmisillä näytelty tilanne, jossa hoitajan pitää toimia Triage-ohjeistuksen mukaisesti mahdollisimman nopeasti. Tämä kehittää hoitajaa toimimaan oikeassa tilanteessa kohtalaisen hyvin, mutta ”turvallisesta” koulutustilanteesta puuttuu moni oikeassa tilanteessa tapahtuva asia. Erityisesti stressi ympäristöstä on kovempi oikealla onnettomuuspaikalla.

Näiden edellä mainittujen syiden takia Triage-koulutus on paras vaihtoehto simulaatioharjoitukseen, koska siinä saadaan sama tilanne luotua yhtä tehokkaasti kuin oikeassa elämässä. Triage on myös paljon toistoa vaativa taito, jotta sen oppii tarpeeksi hyvin. VR-teknologialla toteutettu Triage-koulutus on myös kustannustehokas.

VR:n käyttöönoton kustannushyödyt

Kun mietimme VR:n hyötyjä koulutuksen ja oppilaitosten näkökulmasta, yksi kriittinen tekijä on kustannustehokkuus. Hands-On-kokemuksen luominen vaatii nykyään aina fyysisiä resursseja. Tarvitaan tila, jossa simulaatio voidaan pitää, ohjaajia vetämään simulaatiota ja henkilöitä esittämään uhreja. Isoimmissa skaaloissa tarvitaan purkutuomion alla oleva rakennus, joka voidaan polttaa hallitusti tai pari autonromua simuloitua autopaloa varten. VR voi korvata tämän kaiken kertakustannuksella.

VR-laseilla voidaan hallitusti luoda opetustavoitteisiin mukautettu simulaatio, milloin ja missä vain. Triage-koulutusta varten voimme tuoda opiskelijan keskelle realistista suuronnettomuutta ilman, että opiskelijan tarvitsee edes poistua luokasta. VR-laitteet ja mahdollinen tietokone pyörittämään VR-ohjelmia on muutaman tonnin kertasijoitus – tällä yhdellä kustannuksella oppilaitos voi vuosia toistaa rajattomasti simulaatioita ilman tarvetta jokavuotisille menoerille. Simulaatiosovellukset toimivat useimmiten vuosilisenssimaksulla, joten VR:n budjetointi voidaan tehdä kokonaisuutena useampi vuosi kerrallaan.

VR-teknologia on selvästi tulevaisuuden asia ja mitä nopeammin sitä saadaan otettua tehokkaasti käyttöön myös opetuksessa, sitä nopeammin siitä saadaan sen kaikki potentiaali irti. VR-teknologialla on vielä runsaasti muitakin käyttötarkoituksia mistä emme edes välttämättä tiedä vielä mitään. On todella mielenkiintoista nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Jaa artikkeli: