krea_logo_vert_border

Tarinallistaminen on brändin sielu: 5 vinkkiä hyvän tarinan luomiseen

Saanko kertoa sinulle tarinan Anne Kalliomäen kirjasta Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka? Ihmiset pitävät tarinoista. Kalliomäki kertoo, miten tarinalähtöinen palvelumuotoilu toimii.

Kaikissa hyvissä tarinoissa on myös opetus. Kerromme alla viisi tärkeintä oivallusta kirjasta.

1. Tarina muodostaa yrityksen identiteetin

Tarinallistaminen tuo näkyväksi yrityksen identiteetin. Tarinoiden pitää olla asiakaslähtöisiä ja perustua liiketoimintastrategiaan ja arvoihin. Siksi sisällöntuotanto on nykyään yksi merkittävimmistä liiketoiminnan osa-alueista.

Kalliomäki puhuu kirjassaan tarinaidentiteetistä. Se tarkoittaa yrityksen arvoa, osaamista ja visiota tarinamuodossa, ja se toimii liiketoiminnan kivijalkana. Myynti ja markkinointi hyötyvät tarinallistamisesta, sillä tarinallistaminen lisää kilpailuetua. Sen avulla voidaan linkittää asioita ja kasvattaa aikaa, jonka asiakas viettää brändin parissa.

2. Vahva brändi kertoo tarinan

Kalliomäen kirjassa brändi nähdään tarinana, joka kehittyy yrityksen tai tuotteen tarinan edetessä. Yrityksen brändi koostuu sen arvoista, sen tuotteista ja palveluista, sen tavasta toimia sekä kohtaamisista eri sidosryhmien kanssa.

Bränditarinan tulee olla rehellinen ja herättää tunteita. Meidän mielestämme hyvä esimerkki puhuttelevasta tarinakerronnasta ovat Oikotien mainokset, jotka herättävät katsojissa vahvoja tunteita ikää katsomatta. Ne kuvaavat ihmiselämän raadollisimpiakin hetkiä kuten omien vanhempien menettämistä, työpaikan vaihtamista tai erotilanteita.

Kalliomäki kuvaa brändin elävän tarinan mukaan. Vahva brändi uskaltaa olla oma itsensä, sillä on omat ihailijansa ja omat juttunsa. Kirja antaa vahvat perusteet sille, että brändi on yrityksen sielu.

3. Tarinallistaminen tarvitsee käytännön työkaluja

Miten tarinat voidaan tuoda käytäntöön? Kalliomäki antaa työkaluksi käytännön asiakastyössä kehittelemänsä Stooripuu-menetelmän, jolla tarinaa kootaan vaiheittain. Stooripuu auttaa pitämään fokuksen olennaisessa. Puuta rakennetaan vaiheittain juurista runkoon ja rungosta oksistoon.

Seuraavaksi ryhdytään työstämään tarinaidentiteetin käsikirjaa niistä tarinaelementeistä, jotka löydettiin Stooripuun avulla. Käsikirjaan kirjoitetaan tarinalähtöisen suunnittelun näkökulmasta ydinviesti, yrityksen syntytarina, hahmot (todellisia/fiktiivisiä), tarinaa tukevat teemat, ajankuva sekä lähtökohdat sille, miten ja millä keinoin tarina lopulta jalkautuu osaksi asiakkaan palvelukokemusta.

4. Käsikirjoitus on tarinan perusta

Kun yrityksen palveluympäristö ja tarinaidentiteetti on määritelty, päästään käsikirjoittamaan itse tarinaa. Kalliomäen mukaan yrityksen palveluympäristö on tarinanäyttämö, ja tarinallistamisessa tehdään eräänlaista näytelmää.

Siksi myös tarinan käsikirjoituksessa määritellään tarinateatterin kolme perusnäytöstä: esittely, syventäminen ja ratkaisu. Kalliomäki selittää erittäin selkeästi käsikirjoituksen etenemisen ja sen prosessit. Avuksi otetaan esimerkkejä elokuvan maailmasta sekä palataan myös Stooripuu-menetelmän hyödyntämiseen.

Kalliomäki kuvaa monipuolisesti ja kiinnostavasti myös myyttien ja arkkityyppien käyttöä tarinan luomisessa. Aloitteleva dramaturgi saa näppäriä ohjeita jännityksen kasvattamiseen ja mielenkiinnon ylläpitämiseen. Yrityksen tarinan ei tarvitse olla tylsä, vaan se voi olla yhtä kiehtova kuin Game of Thrones!

5. Tarina kuuluu kaikille

Kalliomäki esittää vahvat perusteet sille, miksi yritys tarvitsee tarinan. Tarina ei ole mikään ulkoinen temppu tai taktinen markkinointitoimi, vaan osa päivittäistä toimintaa ja identiteettiä. Kaikkien yrityksen työntekijöiden on sisäistettävä tarina, jotta se säilyisi elinvoimaisena. Sitä pitää ruokkia, kehittää ja vaalia.

Tarinallistaminen – Palvelukokemuksen punainen lanka on erittäin virkistävä teos perinteisten bisneskirjojen joukossa. Kalliomäki on siirtänyt TV- ja elokuvamaailmasta hankkimansa osaamisen luovasti ja kiinnostavasti liiketoiminnan maailmaan. Erityisen hienoa on, että kirjassa ei tyydytä pelkkään ylätason ideoiden esittelyyn, vaan annetaan myös selkeitä käytännön ohjeita toteutukseen.

Kirjassa puhutteli erityisesti se, että yritysten toimintaa katsotaan intohimon ja leikkisyyden kautta. Tämä on oleellinen asia, jotta yritys voisi menestyä kilpailussa ja valloittaa myös kuluttajien sydämet. Tarinallistaminen on erinomainen käsikirja kenelle tahansa yrityselämässä toimivalle, joka haluaa tehdä yrityksestään entistäkin inhimillisemmän ja merkityksellisemmän.

Jaa artikkeli:

Näin rakennat ilmiön – 3 vinkkiä

Ilmiön rakentaminen vaatii kunnon tarinan, viestiä levittäviä innostujia ja joskus myös ankeuttajien luomaa vastakkainasettelua.

Esimerkiksi Pride, Kim Kardashian ja ilmastoahdistus ovat kaikki nousseet yhtäkkiä kestäviksi puheenaiheiksi ja vahvoiksi ilmiöiksi. lmiön rakentamiseen et tarvitse välttämättä suurta määrää rahaa. Tärkeintä on, että ilmiö tarjoaa merkityksellisiä lupauksia ja koskettaa.

Sinäkin voit halutessasi rakentaa ilmiön. Hyviä vinkkejä saat Lauri Hilliahon ja Johanna Puolitaipaleen Ilmiön kaava -kirjasta. Alkuun pääset jo seuraavilla asioilla.

Luo tarina, jota halutaan jakaa

Ilmiön rakentaja ei tuputa asiaansa, vaan houkuttelee sen pariin. Tässä auttavat tarinankerronta ja jopa tietty salamyhkäisyys.

Hilliaho ja Puolitaival määrittelevät ilmiön näin:

”Ilmiö on huomiota herättävä tapahtumien joukko, joka tiivistyy jonkin aiheen ympärille, erottuu selvästi taustastaan ja syntyy, kun tarina leviää tehokkaasti ihmisten välillä ja aktivoi heitä lupauksillaan”.

Ilmiön rakentaja on siis mahdollistaja, joka antaa ihmisille aineksia kiinnostavaan tarinointiin. Kaikki kuluttajat eivät ole luonnostaan hyviä tarinankertojia. Siksi ilmiön rakentajan on tarjottava inspiraatiota eri tasoisille tarinankertojille. Tämä on tärkeää siksi, että ilmiö on ilmiö vasta, kun se puhuttaa tavallisia ihmisiä.

Miksi on tärkeää, että ihmiset puhuvat aiheesta? Muun muassa siksi, että ostopäätöstä miettiessä tuttavan kertoma suullinen suositus on viisi kertaa maksettua mainontaa tehokkaampaa. Tai siksi, että mitä enemmän ihmiset puhuvat aiheesta, sitä todennäköisemmin myös media kiinnostuu aiheesta. Se taas tietää markkinoijalle ilmaista näkyvyyttä.

Värvää ilmiölle innostujat

Ilmiö ei leviä, ellei siitä puhuta. Sen vuoksi heti aluksi on tärkeää löytää joukko, joka innostuu asiasta ja lähtee levittämään tarinaa. Tätä ensimmäistä yleisöä kutsutaan kirjassa yksinkertaisesti innostujiksi. Innostujien rooli on samanlainen kuin diffuusioteorian mukaisessa ryhmittelyssä aikaisilla omaksujilla: he toimivat tienraivaajina ja kulttuurin rakentajana.

Ilmiön kannalta sopivia innostujia ovat ne, joiden sosiaalisiin tai materiaalisiin tarpeisiin ilmiön lupaus vastaa. Lisäksi heidän pitää olla riittävän innokkaita ja aktiivisia, jotta lähtevät tarinoimaan ilmiöstä eteenpäin. Heidän on myös oltava oikealla tavalla verkottuneita.

Ihanteellisinta on, jos he muodostavat kiinteän ryhmän, jonka kaikki jäsenet ovat innostuneita ilmiöstä, ja ilmiöön osallistuminen onnistuu sieltä, missä joukko kokoontuu. Näin innostus ruokkii itseään ja ilmiö hyötyy joukkotunteesta.

Innostujille tulee antaa selkeä tehtävä ja tavoitteet ja heitä tulee kannustaa. Ilmiön luojalta vaaditaan siis myös johtamisen taitoja.

Älä lannistu ankeuttajista – käännä kritiikki hyödyksi

Ilmiön ympärillä hyörivän keskustelun ei tarvitse kuitenkaan olla pelkkää naminamia. Joskus ilmiötä vastaan hyökkäävät ankeuttajat luovat sopivaa vastakkaisasettelua. Se voi saada ilmiön puolestapuhujat tiivistämään rivejään entistä voimakkaammin.

Ja mikä parasta – jokainen kriittinenkin puheenvuoro levittää tietoa ilmiöstä.

Jos ilmiösi törmää negatiivisuuden muuriin, muista nämä:

  1. Älä lähde sähläämään mukaan joka väittelyyn.
  2. Hyödynnä ankeuttajien kritiikkiä tarinan kehittämisessä.
  3. Jos kritiikki tarttuu omaan kohderyhmääsi, muista kriisiviestinnän säännöt. Ole nopea, rehellinen ja avoin. Älä vetäydy, vaan jalkaudu sinne missä keskustelua käydään.

Muista, että kaikkien ei tarvitsekaan tykätä ilmiöstä ja sen sanomasta. Ankeuttajat eivät ole ilmiön rakentajan suurin vihollinen. Suurin haaste on se, että ilmiön kannattajat menettävät uskonsa asiaan.

Jaa artikkeli: