krea_logo_vert_border

Miksi VR-teknologia on Triage-koulutuksen tulevaisuus

Virtuaalitodellisuus eli tekotodellisuus on tietokonesimulaation tuottama aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön. Virtuaalitodellisuuden tulevaisuus on todella valoisa, ja sille on löytynyt jo useita käyttötarkoituksia opetusmaailmassa. Esimerkiksi Yhdysvaltain laivaston laskuvarjohyppääjät harjoittelevat hyppyjä virtuaalitodellisuudessa, ennen kuin he hyppäävät oikeasta koneesta.

VR-teknologian hyödyt opetuksessa

VR-teknologiaa käytetään jo tällä hetkellä laajalti opetuksessa, mutta sitä ei ole vielä hyödynnetty sen täydessä potentiaalissa pelastuslaitoksen toiminnoissa. Etenkään Suomessa, jossa pelastuslaitos ei saa hoidettavakseen kovinkaan usein ison kokoluokan taikka vakavuusasteen onnettomuuksia. Esimerkiksi suuronnettomuuksia olisi hyvä pystyä käymään läpi sekä kouluttamaan tehokkaasti ja mahdollisimman todentuntuisesti. Ja tässä kuvaan astuu VR-teknologia.

VR-maailmaan voi luoda todentuntuisen onnettomuustilanteen, jossa pyrittään toimimaan samalla tavalla kuin oikeassakin onnettomuudessa. Etenkin Triage-koulutus on kätevä toteuttaa VR-simulaatiossa. Triagessa on selkeät toimintatavat, joita on helppo harjoitella simulaatiossa. Suuronnettomuustilanteissa painetta hoitajille tuo myöskin ympäristö, äänimaailma ja kiire. Tällaisia olosuhteita on hankala luoda oikean elämän harjoitteessa, mutta ne on helppo luoda VR-simulaatiossa. Simulaatiossa harjoittelun avulla ensihoitajille saadaan luotua tehokkaasti rutiini, johon he voivat luottaa sitten, kun oikeassa elämässä tulee samanlainen tilanne vastaan.

Virtuaalilasien käyttötilanne

Opetus nyt ja tulevaisuudessa

Pelastuslaitoksella ei tällä hetkellä ole juuri lainkaan VR-simulaatiokoulutuksia käytössä. Etenkin Triage-koulutuksessa VR-teknologiasta olisi mittava hyöty. Tällä hetkellä Triagea koulutetaan niin, että luodaan elävillä ihmisillä näytelty tilanne, jossa hoitajan pitää toimia Triage-ohjeistuksen mukaisesti mahdollisimman nopeasti. Tämä kehittää hoitajaa toimimaan oikeassa tilanteessa kohtalaisen hyvin, mutta ”turvallisesta” koulutustilanteesta puuttuu moni oikeassa tilanteessa tapahtuva asia. Erityisesti stressi ympäristöstä on kovempi oikealla onnettomuuspaikalla.

Näiden edellä mainittujen syiden takia Triage-koulutus on paras vaihtoehto simulaatioharjoitukseen, koska siinä saadaan sama tilanne luotua yhtä tehokkaasti kuin oikeassa elämässä. Triage on myös paljon toistoa vaativa taito, jotta sen oppii tarpeeksi hyvin. VR-teknologialla toteutettu Triage-koulutus on myös kustannustehokas.

VR:n käyttöönoton kustannushyödyt

Kun mietimme VR:n hyötyjä koulutuksen ja oppilaitosten näkökulmasta, yksi kriittinen tekijä on kustannustehokkuus. Hands-On-kokemuksen luominen vaatii nykyään aina fyysisiä resursseja. Tarvitaan tila, jossa simulaatio voidaan pitää, ohjaajia vetämään simulaatiota ja henkilöitä esittämään uhreja. Isoimmissa skaaloissa tarvitaan purkutuomion alla oleva rakennus, joka voidaan polttaa hallitusti tai pari autonromua simuloitua autopaloa varten. VR voi korvata tämän kaiken kertakustannuksella.

VR-laseilla voidaan hallitusti luoda opetustavoitteisiin mukautettu simulaatio, milloin ja missä vain. Triage-koulutusta varten voimme tuoda opiskelijan keskelle realistista suuronnettomuutta ilman, että opiskelijan tarvitsee edes poistua luokasta. VR-laitteet ja mahdollinen tietokone pyörittämään VR-ohjelmia on muutaman tonnin kertasijoitus – tällä yhdellä kustannuksella oppilaitos voi vuosia toistaa rajattomasti simulaatioita ilman tarvetta jokavuotisille menoerille. Simulaatiosovellukset toimivat useimmiten vuosilisenssimaksulla, joten VR:n budjetointi voidaan tehdä kokonaisuutena useampi vuosi kerrallaan.

VR-teknologia on selvästi tulevaisuuden asia ja mitä nopeammin sitä saadaan otettua tehokkaasti käyttöön myös opetuksessa, sitä nopeammin siitä saadaan sen kaikki potentiaali irti. VR-teknologialla on vielä runsaasti muitakin käyttötarkoituksia mistä emme edes välttämättä tiedä vielä mitään. On todella mielenkiintoista nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Jaa artikkeli:

Teknologiasta vastaus pelkojen hoitoon

Stressiä, ahdistusta, pelkoa, pyörtyilyä, oksentelua. Nämä kaikki ovat oireita, joita piikkikammoinen eli neulapelkoinen voi saada rokotus- tai pistostilanteessa. Näihin tartuimme kiinni, kun aloimme luoda teknologian tuomaa ratkaisua piikkipelkoisille. Yhdessä TAMKin sote- ja pelisuunnittelualan opiskelijoiden kanssa kehitimme sovelluksen, jonka minkä tahansa tason piikkikammoinen voi ladata ja hyödyntää sitä pelostaan yli pääsemiseen.

Miksi piikkikammosta pitää puhua?

Piikkikammosta kärsii joka kymmenes suomalainen, eikä se ole vain lasten juttu. Piikkikammo, kuten muutkin pahemman asteen pelot, haittaavat tavalla tai toisella elämää tai toimintakykyä. Pelon kanssa ei tarvitse elää, vaikka se tuntuu ylitsepääsemättömältä ja vaikuttaa elämänlaatuun rajoittavasti. Jos huomaat vältteleväsi usein pelkoa aiheuttavia kohteita tai tilanteita, kannattaa etsiä keinoja pelon hoitamiseen.

Nykyisessä maailmantilanteessa koronarokotteen ottaminen on erittäin tärkeää, eikä kenenkään elämän kuulu olla vaarassa piikkikammon vuoksi. Tiedämme kaikki, mitä rokotteen jättämättä ottaminen voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa. Koronarokotteen ottamalla suojaamme itseämme, mutta myös muita.

Siedätystä ja positiivisia kokemuksia

Olemme suunnitelleet prototyypin puhelinsovelluksesta, jolla piikkikammoa voi hoitaa kotona. Acus-nimisen pelin avulla kuka tahansa piikkikammosta kärsivä ihminen voi siedättää itseään ja harjoitella piikkien näkemistä eri muodoissa ja tilanteissa, sekä toivottavasti lopulta uskaltaa ottaa rokote. Suunnittelemamme sovellus on pelillistetty, jotta käyttäjä saa onnistumisen tunteita etenemisestään.Piirroskuva tiestä

 

Piikkikammon hoidossa tärkeintä onkin uudet positiiviset kokemukset piikeistä, neuloista ja injektiotilanteista. Peli on rakennettu niin, että pelaaja siedätetään piikeille asteittain eri muodossa ja vaikeustasolla. Kuvien ja videoiden jälkeen pelaaja etenee hyödyntämään AR-teknologiaa siten, että pelaaja asettuu rokotustilanteeseen kännykän näytön välityksellä ja näkee lisätyn todellisuuden avulla kättä lähestyvän piikin. Näin vakavasta piikkipelosta kärsivä voi pikkuhiljaa edetä oman sietokykynsä mukaan. Tärkeää positiivisessa harjoittamisessa onkin, että pelaaja kokee hallitsevansa tilanteen, ja pelistä voi siirtyä tekemään rauhoittavia harjoituksia tai lopettaa milloin tahansa.

Pelin pelaamisen jälkeen piikkipelkoisen tulisi olla valmiimpi oikeaan kokemukseen. Rauhoittuminen ennen toimenpidettä mielikuvaharjoituksia tekemällä tai muilla keinoin edesauttaa sitä, että hoitaja voi antaa piikin lähes huomaamattomasti. Mikäli kärsit piikkikammosta, kannattaa siitä kertoa hoitajalle, jotta hän osaa käsitellä sinua ymmärtäen ja kuunnellen. Usein toimenpiteen voi myös suorittaa itselle tutumassa ympäristössä tai tutun hoitajan tekemänä, jotta turvallisuuden tunne paranee.

Pelkojen hoitamisen tulevaisuus

Pelkotilojen hoito teknologisoituu koko ajan. Tälläkin hetkellä korkeanpaikankammoa ja esiintymispelkoa voidaan hoitaa VR-teknologian avulla. Virtuaalitodellisuus tekee pelottavan tilanteen todelliseksi, ja näin esimerkiksi esiintymistä voi hyvin harjoitella ennen tositilannetta. Teknologiaa hyödyntäessä voidaan yhä useammalle potilaalle taata laadukasta hoitoa, ja hoitajien resurssit voidaan kohdentaa sinne missä heitä tarvitaan. Jos pelko on niin paha, että itsehoitokeinot eivät tunnu tehoavan, voi syy olla jossain syvemmällä. Tässä tilanteessa voi aina kääntyä psykologin tai muun ammattilaisen puoleen.

Meidän hyötypelin suunnitteluprosessimme alkoi syksyn alussa ja valmista sovellusprototyyppiä ihailtiin joulukuussa. Oliko idea valmis heti? No ei. Ideointi aloitettiin ja prosessi takkuili, kunnes visio selkeytyi. Acus-pelikonseptia muunneltiin ja ajatuksia pomputeltiin. Pikkuhiljaa työstimme sovellusta eteenpäin. Päädyimme lopulta käyttämään sovelluksessa AR-ominaisuutta, jotta mahdollisimman moni hyötyisi siitä. VR-tekniikka on kieltämättä tehokkaampi keino, mutta harvalta löytyy kotoaan laitteet siihen. Jos sovellustamme kehitetään vielä eteenpäin, voitaisiin se jonkin yhteistyöyrityksen avulla vielä uudelle tasolle, ehkä tulevaisuudessa jopa virtuaalitodellisuuteen asti.

Jaa artikkeli: