krea_logo_vert_border

Mainonnan eettisyys ja vastamainonta – Nauti tyhjyydestä

Luimme Jari Tammisen kirjan Nauti tyhjyydestä ja muita vastamainoksia (2019). Se käsittelee vastamainontaa, joka on yksi kulttuurihäirinnän muodoista.

Vastamainosten tarkoituksena on tuoda ihmisten tietoisuuteen erilaisia näkökulmia asioihin, jotka jäävät yritysten ja puolueiden mainosten taakse. On tärkeää, että kuluttajakansalaiset näkevät asioiden pinnan alle ja tunnistavat yhteiskunnan ongelmakohdat. Avaamme neljän esimerkkitapauksen avulla, mitä ongelmia vastamainoksilla on nostettu ihmisten tietoisuuteen.

Vastuullisuuden ulkoistaminen – Case Iittala: ”Thailaakson tehdas”

Lähes jokaisesta suomalaisesta taloudesta löytyvät muumimukit valmistetaan nykyään Thaimaassa halvemman työvoiman ja tuotannon vuoksi. Ilmiötä kutsutaan Kiina-ilmiöksi.

Kiina-ilmiössä tuotanto ulkoistetaan Aasian maihin, joista on tullut ”maailman tehdas ja massiivisten päästöjen lähde”. Tällöin myös kotimaan päästöt vähentyvät, kun valmistus siirretään toiseen maahan. Todellisuudessa siis myös Suomen päästöt olisivat suurempia, jos tehtaita ei ulkoistettaisi. ”Poissa silmistä, poissa mielestä” -ilmiö on levinnyt länsimaihin, kun hiilijalanjälkeen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Todellisuudessa maiden päästöt eivät ole vähentyneet, vaan ne on siirretty muualle.

Pikamuodin ekologisuus ja eettisyys – Case H&M: ’’The H&M way’’

Melkein kaikki tehty materiaali on öljyä tai ainakin sen tekemiseen on käytetty öljyä. Tämä koskee myös vaatteitamme. Case käsittelee pikamuodin ekologisia ongelmia, joita halpavaateyritykset kuten H&M-konserni liiketoiminnallaan aiheuttavat. Ongelmia ovat muun muassa vaatteiden vähentyneet käyttökerrat, markkinoiden ylitarjonta, pinnallinen kierrätys ja tekstiilijätteen hävittäminen polttamalla.

Ahdistavien ilmastovaikutusten luetteloinnin jälkeen Case ’’The H&M Way’’ tarjoaa myös toivon pilkahduksen: kehitystyötä tehdään uuden teknologian parissa, mikä toivottavasti tulevaisuudessa mahdollistaa tehokkaamman tekstiilijätteen käytön uusien kuitujen tuotannossa.

Kuluttajan vastuu – Case Fazer: ”Pieni pala Suomea”

Suuret yritykset käyttävät massatuotantoa, jossa raaka-aineiden alkuperää on miltei mahdotonta selvittää. Yritysvastuuohjelmien avulla pystytään määrittämään, mitkä teot ovat vastuullisia. Voiko kenenkään sanaan luottaa, jos siitä ei heru euroja taseeseen?

Fazer ”Pieni pala Suomea” -case-esimerkissä käydään läpi kaikille suomalaisille tuttua makeaherkkua. Tamminen kertoo kaakao- ja kahviyritysten käyttämistä sertifikaateista sekä yritysvastuuohjelmista. Case haastaa sitä, miten paljon vastuuta loppujen lopuksi jätetään kuluttajan harteille. Pitkän pohdinnan jälkeen Tamminen kuitenkin toteaa, että parhaiten kuluttaja pystyy vaikuttamaan luottamalla ulkopuolisten valvomiin sertifikaatteihin.

Yritysten vastuullisuus – Case: Foodora ”Me kuljetamme”

Ruokalähettien heikkojen työehtojen vuoksi on käyty kiivasta keskustelua: Kuka kantaa vastuun mahdollisista onnettomuuksista ja vahingoista kuljetusmatkoilla, kun lähetit eivät ole Foodoran tai ravintoloiden palkkalistoilla olevia työntekijöitä? Vastamainoksen ideana on kiinnittää yleisön huomio Foodoran lähettien epäinhimilliseen tilanteeseen.

Mainos herättää kansassa varmasti paheksuntaa ruokalähettipalveluita tarjoavia yrityksiä kohtaan. Mielestämme vastamainos on hyvin ajankohtainen, yhteiskuntaan vaikuttava ja tunteita kuohuttava. Vastamainoksen tekijät ovat luoneet kuvasta orjamaisen ja julman: lähettiyrityksellä on polttava kiire saada kuljetettua tilaukset perille edullisesti minuuttiaikataulussa lähetin turvallisuudesta piittaamatta.

Tamminen painottaa päättäjien roolia päätöksenteossa, jotta hyvinvointivaltiossamme ihmisten sosiaaliset oikeudet toteutuisivat täysin.

Tiimin tuomio Tammisen Nauti tyhjyydestä -kirjasta

Tamminen nostaa kissan pöydälle useassa eri kiistanalaisessa kaupallisen alan osa-alueessa. Kirjasta käy ilmi, että kuluttajalla on edelleen suuri vastuu eettisten valintojen tekemisessä, sillä yritysten sanaan ei voi luottaa. Melankolisessa mutta realistisessa kirjassa kuitenkin toisinaan esiintyy toivon pilkahduksia kehityksestä oikeaan suuntaan.

Jaa artikkeli:

Luova ällöys ja muita Alf Rehnin vaarallisia ideoita

”Luovuus ei ole vaaratonta, hampaatonta ja mukavaa. Se on muuttuva, muokkaava ja ravisteleva voima. Pystyt kehittymään luovemmaksi tulemalla vähän ällöttävämmäksi.” -Alf Rehn, Vaaralliset ideat.

Alf Rehnin kirja Vaaralliset ideat (Talentum 2010) on provosoiva, terävällä sormella arkoja paikkoja tökkivä vastarannan kiiski, joka kyseenalaistaa perinteisen käsityksen luovuudesta. Rehnin mukaan luovuus on parhaimmillaan inhottavaa, likaista, rumaa ja lapsellista.

Sotke kätesi saveen

Aivoilla on luontainen taipumus pyrkiä pysyttelemään omalla mukavuusalueellaan. Todellinen luovuus alkaa Rehnin mukaan vasta, kun tunnet olosi ärtyneeksi ja stressaantuneeksi: mitä enemmän, sen parempi.

Kirjan aggressiivinen tavoite on saada lukija ymmärtämään, että luovuus ja mullistavat ideat eivät synny itsestään. Ideoita täytyy työstää kädet savessa. Kehittyä voi, mutta se vaatii tekemistä.

Rehn kehottaa kirjoittamaan listan kahdestakymmenestä asiasta, joita inhoat. Lista on yksityinen, joten siinä voi ja pitää olla täysin rehellinen. Listatut asiat voivat yllättää sinut. Taklaamalla listaamasi kohdat pääset käsiksi todellisiin epävarmuuksiisi. Kohtaa pimeä puolesi, niin kehityt.

Paniikki – luovuuden ehtymätön lähde

Rehnin mukaan luovuus kukkii paikoissa, joista sitä vähiten etsii: sodissa, korruptiossa ja vankiloissa. Kun ihminen on ajettu ahtaimpaan rakoon ja kaikki kortit on käytetty, todellinen luovuus nousee pintaan. Rehnin mukaan aivot toimivat tuolloin vapaan luovuuden tilassa, jossa odotukset tai vaatimukset eivät enää sido, vaan paniikki ajaa toimintoja.

Opiskelijoille tämä on tuttua: esseet syntyvät kuin itsestään vain minuutteja ennen deadlinea viikkojen vetkuttelun jälkeen. Tavoite ei ole kannustaa ketään jättämään asioita järjestelmällisesti viime tinkaan, mutta joskus siitä voi olla hyötyä.😊

Hyvä idea ärsyttää

Tiedät olevasi jonkin upean kynnyksellä, kun ideasi herättää vastustusta ja kuumentaa tunteita. Tästä alkaa vaarallinen ajattelu. Rehn korostaa, että vastaanväittäjät ja kriitikot ovat välttämättömyys hyvien ideoiden syntymiseksi. Kritiikki on yksi luovan työn tekijöiden tärkeimmistä voimavaroista, sillä kyseenalaistaminen testaa ja kehittää ideaa.

Kirjan perusajatus on lopulta hyvin tuttu ja selkeä: kasvatat luovuuttasi vain uskaltautumalla pois mukavuusalueeltasi. Rehnillä on kuitenkin kiinnostavia ja herätteleviä ajatuksia, jotka antavat lukijalle uutta näkökulmaa varsin pureskeltuun asiaan. Kirja on lukemisen arvoinen, jos haluat rikkoa luovuutesi rajoitteet virkistävällä ällöttävyydellä.

Jaa artikkeli: