Mediatoimisto Voitto järjesti 21.5. uusissa toimitiloissaan aamiaistilaisuuden, jonka keskiössä oli automatisointia hyödyntävä kustannustehokas ja tuloksellinen markkinointi. Tämän päivän markkinoinnissa operatiivinen tekeminen on vähentynyt ja automatisointi lisääntynyt. Niinpä toimistoilta edellytetään entistä laaja-alaisempaa osaamista tukea ja tehostaa asiakkaiden markkinointia.
Automatisoinnin case-aamussa ääneen pääsivät Dagmarin Mikko Koski, Voiton Teemu Kaksonen ja Frosmon Maija Erkheikki, jotka tarjosivat kukin mielenkiintoiset näkökulmat automatisoinnin mahdollisuuksiin erilaisten casejen kautta. Tässä artikkelissa pureudutaan tarkemmin Erkheikin puheenvuoroon, joka käsitteli verkkopalvelun personointia.
Verkkosivun vierailijalle datan avulla yksilöllinen kokemus
Erkheikin esityksen mukaan verkkopalvelun personointi on prosessi, joka tuottaa relevantteja ja yksilöityjä kohtaamisia, joiden tarkoitus on parantaa käyttökokemusta. Personointi käyttää hyväkseen sekä vastaanottajan henkilökohtaista dataa että samankaltaisten käyttäjien käyttäytymisdataa. Datasta saadun asiakasymmärryksen perusteella vierailijalle esitetään sisältöä, joka vastaa juuri hänen tarpeitaan ja mieltymyksiään.
Nykyään yritysten synnyttämät käyttökokemukset ovat asiakkaille miltei yhtä tärkeitä kuin niiden tarjoamat tuotteet ja palvelut. Yksilöllisen käyttökokemuksen merkityksestä kielii se, että yli 90 % kuluttajista ostaa todennäköisimmin sellaisilta brändeiltä, jotka tunnistavat ja muistavat heidät sekä tarjoavat heille relevantteja tarjouksia ja suosituksia.
Asiakkaan näkökulmasta personointi tarkoittaa siis mielekästä ja johdonmukaista käyttökokemusta. Yritykselle se vuorostaan tietää sitoutuneempia ja lojaalimpia asiakkaita sekä 6-10 % kasvavia tuloja.
Neljä W:tä eli personoinnin anatomia
Käyttäytymisdatan lisäksi personoinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi mielenkiinnon kohteita, ostohistoriaa, sijaintia, säätä ja kellonaikaa. Verkkopalvelun personoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi, joka perustuu aktiiviseen A/B-testaukseen. Kun nähdään, mikä toimii ja mikä ei, voidaan reagoida asianmukaisella tavalla.
Erkheikki painotti esityksessään personoinnin neljää W:tä – Who, When, Where, What. Toisin sanoen personointi alkaa kysymällä kenelle, missä yhteydessä, missä osassa sivustoa ja mitä sisältöä personoidaan. Konkreettinen esimerkki tästä oli lipunmyyntipalvelulle toteutettu case, jossa verkkopalvelun etusivun sisältö yksilöitiin neljän W:n avulla vierailijan tarpeita vastaavaksi:
- Kenelle eli mille kohderyhmälle? Sivustolle palaavalle vierailijalle, jonka mieltymykset tässä kontekstissa oli tunnistettu.
- Milloin eli missä kontekstissa? Kun vierailija palaa etusivulle.
- Missä kohtaa sivustoa? Etusivulla navigointipalkin alla, hero-bannerissa.
- Mitä sisältöä tai toimintaa? Sellaista kampanjasisältöä, joka kategorisoituu vierailijan tunnistettuihin mielenkiinnon kohteisiin.
Casen tulokset olivat vakuuttavia, ja Erkheikin mukaan konversiot voidaan joissakin tapauksissa jopa nelinkertaistaa näyttämällä relevanttia sisältöä heti laskeutumissivulla. Lisäksi hän tähdensi, että personointia voidaan hyödyntää monella tavalla. Esimerkiksi lastenvaateyritykselle oli toteutettu verkkokaupan kontekstuaalinen personointi, jossa perehdyttiin tuotteisiin ja siihen, kuinka vierailijat niihin reagoivat. Tämän perusteella pyrittiin tuottamaan lisämyyntiä esimerkiksi suosittelemalla relevantteja tuotteita, kun vierailija avasi ostoskorin tai siirtyi kassalle.
Personointi on kaikkien hyöty
Yritysten on jatkuvasti vastattava asiakkaiden muuttuviin odotuksiin. Liikenteen ohjaamisesta verkkosivuille ei ole hyötyä, jos sisältö ei vastaa vierailijan tarpeita. Personointi on metodi, josta molemmat osapuolet – asiakas ja yritys – hyötyvät. Ja kuten Erkheikki painotti: personointi on tämän päivän markkinoinnissa välttämättömyys.
