Mediatoimisto Voitto tutki: Miltä työ maistuu?

Mediatoimisto Voitto tutki: Miltä työ maistuu?

Suomi on YK:n onnellisuusraportin mukaan maailman onnellisin maa. Mediatoimisto Voitto kysyi yli kahdeltatuhannelta suomalaiselta, miten tyytyväisiä ja sitoutuneita he ovat työhönsä ja kuinka merkityksellisenä he pitävät työtään.

Mediatoimisto Voiton Insight Director Johanna Toivonen esitteli tutkimustuloksia viihtyisässä aamiaistilaisuudessa 21.3.2019. Tutkimus toteutettiin verkkopaneelissa, jossa vastaajina oli 18-64-vuotiaita työelämässä olevia suomalaisia. Vastaajia oli 2002, joista noin puolet työntekijöitä ja puolet yrittäjiä sekä yritysjohtoa.

Tyytyväisyys ja sitoutuneisuus vaikuttavat yrityksen menestykseen

Toivosen mukaan se, millä mielellä ihmiset saapuvat töihin, vaikuttaa vahvasti yrityksen menestymiseen. Vastaajista 61 % oli tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Kaikkein tyytyväisimpiä olivat yritysten ylimmän johdon edustajat, esimiehet, asiantuntijat ja yksityisyrittäjät. Tyytymättömimpiä työhönsä olivat työntekijät.

Työilmeet työntekijästä toimitusjohtajaan. Hymy vain levenee huippua kohden.
Työilmemittari paljastaa suomalaisten työilmeen.

63 % vastaajista oli sitoutuneita työpaikkaansa. Vähiten sitoutuneita olivat alle 30-vuotiaat ja työntekijät. Sitoutuneimpia olivat ylin johto, yrittäjät, esimiehet, alle 10 hengen yrityksissä työskentelevät, vanhin ikäryhmä sekä yksityisyrittäjät. Kun sitoutumista tarkastellaan toimialoittain, sitoutuneimpia olivat koulutusalalla työskentelevät. Heikointa sitoutuminen oli logistiikka- ja kuljetusalalla.

Alle 30-vuotiaiden sitoutumattomuuden taustalla oli usein huonoksi koettu johtaminen ja esimiestyö. Myös palkalla ja työilmapiirillä oli vahva vaikutus sitoutumiseen. Nuorten sitoutumattomuuden syyksi mainittiin myös se, että omat henkilökohtaiset arvot eivät kohtaa työnantajan arvoja.  Kaikissa vastaajaryhmissä sitoutumiseen vaikuttivat työn sisältö, työnkuva, kokemukset hyvästä työyhteisöstä sekä palkkataso.

Mitä on työn merkityksellisyys?

Johanna Toivonen, Mediatoimisto voitto Insight Director
Mediatoimisto Voiton Insight Director Johanna Toivonen

74 % vastaajista koki tekevänsä merkityksellistä työtä. Keskimääräistä merkityksellisempää työtä kokivat tekevänsä yli 60-vuotiaat, ylin johto, yliopistotutkijat sekä toimialoista koulutuksen, terveyden ja sosiaalipalveluiden parissa työskentelevät. Työn merkityksellisyys oli alhaisinta alle 30-vuotiaiden vastaajien keskuudessa sekä toimialoista erityisesti kaupan alalla.

Miksi oma työ koetaan merkitykselliseksi? Tutkimus nosti esiin neljä elementtiä, joista työn merkityksellisyys kumpuaa: 1) osaaminen, 2) hyvän tekeminen, 3) yhteenkuuluvaisuus ja 4) vaikuttaminen.

Vastaajat kertoivat, että kun voi tuottaa hyvää muille, se antaa työlle merkityksellisyyttä. Työ koetaan merkityksellisenä myös, jos se auttaa tekijää ilmaisemaan ja toteuttamaan itseään. Työn merkityksellisyyden kokemus vastaavasti laskee, kun työtä ei arvosteta, kun omaa työtä ei koeta mielekkääksi tai kun vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat vähäisiä.

Asiakaspolkua ja henkilöstöpolkua kannattaa kehittää yhdessä

Tutkimustuloksia pohdittiin lopuksi vielä paneelikeskustelussa, jonka vetäjänä toimi strategia- ja kehitysjohtaja Mikko Lähdeoja Mediatoimisto Voitosta. Panelistit olivat Elina Mansner, markkinointijohtaja DNA:lta, Tero Lausala, toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitosta, Outi Hohti, viestintäjohtaja SOK:lta sekä Mikko Martikainen, luova johtaja mainostoimisto SEKistä.

Keskustelun aluksi Suomalaisen Työn Liiton Tero Lausala totesi, että laskusuhdanteiden aikana työntekijät ovat yleensä epävarmoja tilanteestaan, mikä heijastuu työtyytyväisyyteen. Parempina aikoina työssä viihtyminen vahvistuu. Kun yritys kasvaa ja kehittyy, sen kannattaa Lausalan mukaan panostaa työtyytyväisyyteen.

DNA:n Elina Mansner painotti, että tyytyväinen henkilöstö tekee tyytyväisiä asiakkaita. DNA mallintaa paitsi asiakkaan polkuja ja merkityksellisiä kokemuksia, myös työntekijöiden polkuja ja näiden kahden polun risteämispisteitä. Employee journey ja customer journey liittyvät toisiinsa, joten molempia polkuja pitää kehittää yhdessä, jos tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta.

SEKin Mikko Martikainen kertoi olevansa ”työelämäempaatikko”, joka mielellään haastaa ihmisiä positiivisesti. Martikaisen mukaan työntekijät haluavat tulla nähdyksi ja kuulluksi ihmisinä. Siksi heidän osallistamiseensa kannattaa panostaa kysymällä kysymyksiä kuten: mitä sinä teet, mistä sinä innostut, mikä sinua kiinnostaa, mihin suuntaan haluaisit mennä ja onko sinulla kehittämisehdotuksia?

Lopuksi SOK:n Outi Hohti nosti esiin asiakkaan roolin onnistuneen yhteispelin kannalta. Jos asiakassuhteissa ja asiakastilanteissa on ongelmia, työntekijäkään ei tunne oloaan hyväksi. Palveluammateissa onnistuminen on aina kaksisuuntainen vuorovaikutustilanne työntekijän ja asiakkaan välillä.  Jokainen meistä on viestijä ja voi siten eri rooleissa omalla toiminnallaan vaikuttaa asiakastilanteiden onnistumiseen ja siihen, miltä työ maistuu.

Jaa artikkeli:

Krea

Krea on Haaga-Helian mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijoiden luova toimisto. Tarjoamme erilaisia palveluita, kuten esimerkiksi media-, markkinointi-, ja viestintäsuunnitelmia, some-kampanjoita, tapahtumia ja tutkimuksia

Luova toimisto Krean brändikäsikirja

Ota yhteyttä

Ratapihantie 13, 00520 Helsinki

info@krea.fi